Tilaustyönä siskolle tyynynpäällisiä puusohvan pehmikkeeksi 9kpl. Sopivaa kangasta ei löytynyt valmiina, joten päätettiin yhdistää tumma pohja Vallilan kuviolliseen kankaaseen. Laadukkaat, kestävät ja hyvin pesuakestävät kankaat ja lopputulos miellytti molempia! Olin itsekin yllättävän tyytyväinen tyynyihin ja kyllähän noiden sekaan olis aika ihana uppoutua hyvän kirjan ja teekupposen äärelle <3
Viikonloppuna väkräilin sammaleen, jäkälän, risujen ja rautalangan kanssa.
Tausta ei anna kyllä oikeutta tälle kuvalle
- lunta odotellessa -
mutta piristää pihaa kummasti.
Jäkäläsydämmeen tein pohjan koivunoksista ja rautalangasta. Myös jäkälän kiinnitin ohuella rautalangalla.
Innostuin rautalangasta niin, että piti taivutella talon nimi. Samalla kuumaliiman säänkestävyys on koetuksella kun ensi kertaa tein sillä pihalle tarkoitetun kyltin. Epäilen, että kelien huonotessa liimaukset pettää, mutta antaapa ajan näyttää. Ensimmäinen kyltti, jossa meidän oman rakkaan kodin nimi <3
Olipa kerran vanhan vanha peilirahjus erräässäkin vajanrötiskössä.... Idea poiki tällaisen makkariin, viime talvena takana oli valot (onkohan kuvaa täällä jo olemassakin), jotka loisti ihanasti hämärässä. Ne kyllä lisäilen heti kun kaivelen nuo kaamosvalot laatikostaan :)
Unelmat purkitettuina
Tänne on hyvä säilöä niin vahvat
"Tämän minä vielä joskus toteutan!"-unelmat,
kuin hennot "...ehkä joskus..."-unelmat.
Unelmat on helppo heittää purnukkaan tekeytymään ja napata sieltä elämän varrella kun sen aika on tullut...ehkä sinne lennähtää unelmia unienkin aikanä, meidän tietämättämme
- ehkä joskus huomaamme
"tämä on juuri sitä mitä tarvitsin" -tuntematon unelma...
Makkarista
Saatoimpa eräs aamupäivä kysellä pienestä tummasta naulakosta, josko sattuisi jossain olemaan - ei kuulemma ole yhtään vintin uumenissa jemmassa. Vaan niimpä teki isäntä yllätyksen ja väkersi ihanan pienen naulakon ja vain koska piti saada
enkelinsiiville paikka <3
Tässä taasen ehkä lempihuonekalukseni hiipinyt kaappivanhus - tarina löytyy aiemmasta postauksesta Marraskuun päiviä - paikka on tällähetkellä iskostunut tuohon eteisen-olohuoneen-keittiön yhtymäkohtaan. Pieni pala keittiötäkin näkyy taustalla...
Nyt on vielä ihania päiviä puuhastella ulkona,
vaikkapa sammaltöiden parissa!
Aurinkoista mieltä Syksyyn <3
Maija
2 kommenttia:
Aivan ihania olet taas väkertänyt! Noita katsellessa suorastaan huokailee, miten joku osaakin nähdä kaikessa kauneutta. Ihan pakko päästä jossain vaiheessa katsomaan paikan päälle... :)
Voi kiitos! Ihana saada kommenttia ja löytää ihmisiä, jotka pitävät samoista asioista <3 Ja toki tupaan saa tulla kurkistamaan ihka oikeastikin! :)
Lähetä kommentti